
Erikoiset sitaattimerkit (””). Pitäiskö vaihtaa näihin ""?

No ei todellakaan. Tämä lause on tässä suomenkielisistä ainoa, jossa on typografisesti oikeat lainausmerkit: ”näin”.
Rinnalle voisi nostaa toisen, erityisesti kirjoissa ja joissakin lehdissä käytetyn tavan:
»Kiitos.» »Ei kestä.»
Kolmanneksi sopisi varsinkin romaanidialogeissa esiintyvä ajatusviiva (vuorosanaviiva):
— Kiitos.
— Ei kestä.
(Tässä olen käyttänyt selvyyden vuoksi pitempää ajatusviivaa, en lyhyempää joka on tavallisempi, mutta sekin yhdysviivaa pitempi.)
Ehdottamasi ns. ASCII-lainausmerkki on kyllä tavallinen tietokoneajan rappiotypografiassa ja sen käyttö johtuu lähinnä siitä, että oikeaa merkkiä ei helposti voi kirjoittaa tavallisilla näppäimistöillä. Se sopii vanhaa konekirjoitustekstiä matkivaan kirjaimistoon (esim. Courier), ja monessa muussakin fontissa se on hyvin huomaamaton, mutta pistää toisissa pahasti silmään. J. Korpela sanoo tästä merkistä (") osuvasti: ”Tämä merkki ei kuulu minkään (ihmis)kielen kirjoitusjärjestelmään, mutta sitä käytetään yleisenä korvikkeena eri kielten sääntöjen mukaisille lainausmerkeille.”
Tässä oli hauska kirjoittaa oikeat lainausmerkit, kun näkyi, että joissakin muunkielisissäkin oli tähän pyritty. Konventio ei ole sama eri kielissä. Monissa myös alku- ja loppulainausmerkki ovat keskenään erilaiset. Tätä erilaisuutta näkee nykyisin jonkin verran suomessakin. Se on merkki ymmärtämättömyydestä.
Esimerkiksi nämä lauseet yllä ovat oikein merkityt. Huomaa paitsi lainausmerkkien muodot myös joissakin kielissä käytettävä väli sanan ja lainausmerkin välissä.
„Danke!“ – „Keine Ursache!“
« Merci. » « Avec plaisir. »
Vaihelua on. Saksaksi voitaisiin kirjoittaa myös näin:
»Danke!« – »Keine Ursache!«
siis merkit juuri toisinpäin kuin ranskassa ja ilman väliä.
Valitettavasti on tyydyttävä siihen, että jokainen kirjoittaja on täällä valinnut helpoimman tavan.

Nyt vaan palautetta tietokonevalmistajille, että lisäävät ”- ja »-merkit niin, että ne voidaan kirjoittaa suoraan suomalaisilta näppäimistöiltä. ;) Tilaahan tavallisessa suomalaisessa näppäimistöasettelussa on, esimerkiksi numeronäppäimet 1 ja 6 + "alt gr" ovat vielä käytettävissä. Sinne sopisi ihan hyvin. Kukaan ei muista noita alt + 753 -yhdistelmiä.
Merkin ¤ voisi poistaa ja laittaa tilalle merkin —. Kuka tuota ¤-merkkiä oikeasti käyttää? Jouduin googlettamaan sen ja nyt täytyy kyllä myöntää, että en ole ikinä aikaisemmin kuullut valuuttamerkistä...

Palautetta on varmaankin ollut, kun on jopa olemassa standardi, jonka mukaisella näppäimistöllä nämä mekit voi helposti kirjoittaa. Ks.
https://fi.wikipedia.org/wiki/SFS_5966
Valitettavasti tällaisia näppäimistöjä ei juuri ole ollut saatavilla (olen nähnyt yhden). Jos ei tarvitse näppäimistöä, johon merkit on valmiiksi kaiverrettu näppäimiin, vaan suostuu muistamaan tai taulukosta katsomaan millä näppäilyllä ne saadaan, koneelleen voi asentaa uuden näppäimistöajurin (pikkuohjelman joka tulkitsee näppäilyt). Sellainen tarvitaan kyllä, vaikka ostaisi näppäimistön jossa merkit jo ovat kaiverrettuina.
Uudella suom. monikielinäppäimistöllä voi kirjoittaa käytännössä lähes kaikkia latinalaisia aakkosia käyttäviä Euroopan kieliä, tosin ei kaikkia kovin kätevästi. Entisenlaisella suomalais-ruotsalaisella ei pysty kirjoittamaan oikein edes tanskaa, islantia, saksaa tai ranskaa.

Duplicates of this sentence have been deleted:
x #3369317
Balizoù
Gwelet an holl valizoùListennoù
Testenn ar frazenn
Lisañs: CC BY 2.0 FRRoll-istor
Ar frazenn-mañ a zo bet ouzhpennet er penn-kentañ evel bezañ un droidigezh eus ar frazenn #2077
ouzhpennet gant ondo, 6 Ebrel 2012
liammet gant ondo, 6 Ebrel 2012
liammet gant ondo, 6 Ebrel 2012
liammet gant Gulo_Luscus, 16 Meurzh 2013
liammet gant Silja, 9 Gouere 2014
liammet gant Silja, 17 Du 2014
liammet gant Silja, 5 Ebrel 2015
liammet gant morbrorper, 25 Kerzu 2019
diliammet gant morbrorper, 6 Gouere 2020
liammet gant Thanuir, 18 Here 2020
liammet gant Thanuir, 3 Ebrel 2021
liammet gant Thanuir, 9 Kerzu 2021
liammet gant Horus, 14 Genver 2025